Yleiskuvaus alueesta

Kytäjä-Usmin ulkoilualue

Kytäjä-Usmin ulkoilualue Hyvinkäällä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn, luonnossa liikkumiseen, pyöräilyyn, uintiin, lintujen tarkkailuun, sienestykseen, marjastukseen sekä laavu- ja telttayöpymiseen.

Pysäköinti ja saapuminen

Ulkoilualueelle pääsee usean pysäköintipaikan kautta. Parkkipaikkojen sijainnit ovat:

1. Kytäjäntien ja Suolijärventien risteys
   Katso sijainti kartalta
2. Piilolammintien pää
   Katso sijainti kartalta
3. Hyyppäräntien alkupää
   Parkkipaikka sijaitsee Hyyppäräntiellä noin 500 metrin päässä siitä kohdasta, jossa tieltä 130 käännytään Hyyppäräntielle.
   Katso sijainti kartalta
4. Usmin uimarannan parkkipaikka
   Osoite: Usmijärventie 206
   Katso sijainti kartalta
5. Usminrinteentien varressa oleva parkkipaikka
   Osoite: Usminrinteentie 80
   Katso sijainti kartalta
   Huomio: Usminrinteentiellä ajaminen on kielletty muulloin kuin klo 06.00–22.00. Sama aikarajoitus koskee myös parkkipaikan käyttöä.

Alueen karttoja löytyy tämän sivuston Kartat ja oppaat -osiosta sekä Hyvinkään kaupungin sivuilta .

Alueen yleiskuvaus

Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto, reitit ja retkikohteet tarjoavat hyvät mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen, uintiin, lintujen ja muun luonnon tarkkailuun sekä laavu- ja telttayöpymiseen.

Syksyisin alue tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet myös sienestykseen ja marjastukseen.

Ulkoilureitit on viitoitettu selkeästi, ja pienemmillä poluilla on reittimerkkejä, jotka auttavat pysymään oikealla reitillä.

Alueen linnusto

Alueen metsälintuihin kuuluvat muun muassa metso sekä monet pöllö- ja tikkalajit. Kaakkuri pesii pienillä metsälammilla, ja uhanalainen pikkusieppo esiintyy Mätälammin reunamilla.

Alueen eläimistö

Alueella elää valkohäntäkauriita, metsäkauriita, kuusipeuroja, hirviä, ilveksiä ja liito-oravia.

Karhuja ja susia tavataan satunnaisesti, mutta nämä yksilöt ovat yleensä ohikulkumatkalla ja pysyttelevät ihmisiltä piilossa.

Myös villisikoja on nähty Hyvinkäällä viime vuosina. Riistanhoitoyhdistys seuraa alueen riistakantoja muun muassa hirvieläinten talvisella lumijälkilaskennalla.

Alueen kasvillisuus

Erittäin uhanalaisen hajuheinän (Cinna latifolia) ainoa Uudellamaalla sijaitseva esiintymä on löydetty Kytäjältä.

Muita alueen kasvillisuuden erikoisuuksia ovat Mätälammin lehdoissa kasvavat humala (Humulus lupulus), kullero (Trollius europaeus) ja kaiheorvokki (Viola selkirkii).

Pohjalammin eteläpuolisessa puronvarsilehdossa esiintyy valtakunnallisesti uhanalaista kynäjalavaa (Ulmus laevis).

Kaivostoiminta alueella

Alueella on myös harjoitettu kaivostoimintaa. Urojärven länsipuolella sijaitsee kaksi pientä historiallista kaivosta: Hopeavuori ja Hopealaukku.

Hopeavuoren kaivos

Kuva kaivoksesta

• Sijainti: lat 60.62095383, lon 24.76203975
• Kartta: Näytä sijainti kartalla
• Toimintavuodet: 1556–1561 ja 1615–1629
• Kokonaislouhinta: 15 t
• Malmia rikastettu: 12 t
• Malmimineraalit: MAGK, SKII, CUKI

Koelouhintaa on suoritettu vuoden 1560 tienoilla ja varsinaista louhintaa vuosina 1616–1629. Louhinta lopetettiin kannattamattomana.

Kuilun syvyys on yli 30 metriä ja halkaisija noin 10 metriä. Kaivos sijaitsee breksiavyöhykkeessä, jossa hapan kivilaji sisältää emäksisiä fragmentteja. Malmi on heikkoa magneetti-, kupari- ja rikkikiisua. Myös lyijyhohdetta lienee tavattu.

Hopealaukun kaivos

Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3

• Sijainti: lat 60.6150919, lon 24.76503085
• Kartta: Näytä sijainti kartalla
• Toimintavuodet: 1556–1561 ja 1615–1629
• Kokonaislouhinta: 100 t
• Malmia rikastettu: 80 t
• Malmimineraalit: MAGK, SKII, CUKI

Etelälaidalla kivilaji on tremoliittipitoista ja mahdollisesti metasomaattisesti muuttunutta. Kaivos lienee lähellä granodioriitin ja leptiitin kontaktia. Pohjoispuolella mäen päällä on hienorakeista granodioriittia, ja idän puolella lähin avokallio on kiisupitoista leptiittiä.

Muita louhoksia ja kaivoskohteita

Piilolammin rannalta on louhittu mustaa graniittia. Louhoksen tarkemmasta historiasta tai toiminta-ajasta ei ole vielä löytynyt tarkempia tietoja.

Iso-Karhun lammen rannassa on suhteellisen kookas avolouhos. Tarkempaa tietoa siitä, mitä louhoksesta on louhittu tai milloin se on ollut käytössä, ei ole vielä löytynyt.

Usmin teollisuuskivikaivos

• Sijainti: lat 60.65096136, lon 24.78779453
• Toimintavuodet: 1971–1990
• Kokonaislouhinta: 311 123 t
• Malmia rikastettu: 310 803 t
• Mineraalit / käyttötarkoitus: Al-, Fe- ja Mg-pitoista teollisuuskiveä, muun muassa vuorivillan valmistukseen

Lähteet

Tekstisisältöön on käytetty lainauksia ja tietoja muun muassa seuraavista lähteistä:

• Hyvinkään ympäristön tilan katsaus 2010